2007

Somasjärvi ja Valtijoki

Somasjärvi sijaitsee Suomen Lapissa käsivarren pohjoisosassa noin 10 km Haltista itään osittain Norjan puolella. Somasjärvi laskee Valtijokea pitkin suoraan etelään ja lopulta Porojärven itäpäähän, mistä Poroeno saa alkunsa. Somasjärvi on yli 700 m:n korkeudella merenpinnasta, millä seikalla on oma merkityksensä mm. säihin ja lämpötiloihin. Kalalajisto järvessä ja Valtijoen yläosissa on ilmeisesti pelkästään rautua (hmm...mikäpä siinä!).

Tämän blogin kuvat ovat mahdollisesti sivun latautumisen nopeuttamiseksi pienennettyjä versioita alkuperäisistä kuvista, jotka löytyvät tarvittaessa täydellä resoluutiolla seuraavasta linkistä:  Valokuva-arkistoni: Somasjarvi 2007.

 

Hienoa hiekkarantaa ja taustalla Norjan suurtuntureita.

Valtijoen luusua poroaidan kohdalla on helposti ylitettävissä kahlaamalla, ainakin heinäkuussa (kahlaamassa Matti).

Lensimme Matin ja Raunin kanssa ajan säästämiseksi kelluke-Cesnalla Kilpisjärveltä Somakselle 19.7. Päivä oli kylmä (alle 5 astetta Somaksen korkeudella) ja tuulinen. Tuuli oli melko suoraan pohjoisessa ja jotakin 15-20 m/s.

Kuva lentokoneen ikkunasta kun ollaan "vasemmalla perusosalla". "Finaali" on suoraan pohjoiseen.  Laskupaikka eli Somasjärvi näkyy selkeästi. Lunta on muuallakin kuin tunturien huipuilla.

Koneen laskeuduttua Somasjärvelle ja purettuamme tavarat rannalle tuli kiire päästä suojaan tuulelta. Se onnistuikin melko helposti, koska rannalla oli sopivia maastomuodostelmia, jotka tarjosivat jonkin verran tuulensuojaa. 

Taustalla Ridnitsokan rinteitä.

Heti lentokoneen lähdettyä ilmestyi paikalle 4-5 maastopukuista miestä (entisiä armeijan kapiaisia, veikkaisin), jotka olivat asustaneet rajavartioston tuvassa Somaslompolon rannalla. Kyselivät konetta, jonka äänen tietysti olivat kuulleet. Myöhemmin paikalle tuli helikopteri, joka varmaan vei herrat Kilpisjärvelle. Me emme jääneet seuraamaan episodin loppua.  

Tuulen suojassa teetä keittämässä.

Reissun tarkoituksena oli etupäässä kävellä ja katsella paikkoja, joskin mukana oli kyllä perhovapa ja muut tarpeelliset kalastusvälineet. Järven rannalla oli liian tuulista, ja sitä paitsi järvestä kalastaminen ilman venettä ei tullut kyseeseen, joten päätimme perustaa "perusleirin" alemmaksi joen varteen.

Valtijokea kauneudessaan ja karuudessaan lähellä "perusleiriämme".

Valtijoen ylin köngäs "perusleirimme" vieressä.

Poromiesten "jurtta" Somaslompolon rannalla lähellä rajavartijoiden tupaa.

Valtijoen rauhallisempaa osuutta ja hienoja kävelymaastoja.

Ylhäällä tunturissa (n. 800 m)

Tsuovgijavri (817 m)

Valtijokea "perusleirin kohdalla", joka vasemmalla puolella "hyllyllä" mahdollisimman suojassa tuulelta. Kuvanottohetkellä oli pelkästään kylmä, mutta osan aikaa sen lisäksi satoi ja pilvet nuolivat lähirinteitä.

Valtijokea -- aaltopilvet kertovat edelleen kovasta tuulesta.

Askareita "perusleirissä"

Kalaakin on näköjään saatu. Rautua pannulla ja kyllä maistui.

 

Lähteminen Somakselta ei meillekään ollut ihan helppoa. Sää oli edelleen kylmä, tuulinen ja sateinen ja tunturit olivat pilvien peitossa. Tiesimme, että lentokoneella ei ole Somakselle asiaa ellei sää parane. Myöskään puhelinyhteyksiä ei ollut. GSM toimi vain jossain tunturien huipuilla (tämä on aikamoista teknistä takapakkia, sillä NMT:n kaudella puhelin pelasi koko lapin alueella). Ei auttanut kuin odotella ja kuunnella moottorin ääniä. Vähitellen sää hieman kuivui ja pilvet kohosivat, mutta mitään ratkaisevaa muutosta ei kuitenkaan tapahtunut. Muutaman tunnin odottelun jälkeen kuitenkin näytti hieman paremmalta ja heti kohta alkoi koneen ääni kuulua ja sieltähän se sitten tulikin.

Pilvet olivat kuitenkin edelleen niin matalalla, että suunnistaminen suoraan Kilpisjärvelle ei ollut mahdollista, vaan lensimme ensin  Valtijoen laaksoa etelään  Porojärvelle (n 500 m) ja sieltä edelleen matalampia maastoja seuraillen Muoniojoen laaksoon ja sitä pitkin lopulta Kilpisjävelle laskuun.

Hieno reissu!