Home

Suomalainen H0-pienoisrautatie

Radan aihe on suomalainen pikkukaupunki jossakin rannikolla 60-luvun lopulla. Koska en tiedä paljon oikeaoppisesta rataliikennöinnistä, lähtökohtana on ollut pitkälti radan soveltuminen myös lapsille. Niinpä nuorimmat voivat ajaa omilla ratalinjoillaan, kunhan muutama vaihde on kytketty kiinteäksi. Pöytä on myös normaalia matalampi (n. 100cm). Rata on saanut vaikutteita tietenkin Pienoisrautatiekerhon Löylymäestä sekä Pienoismallilehden artikkelisarjasta. Selvää oli myös, että rataan kuuluu kääntölava sekä pyöreä veturitalli.

Ensimmäisiin valintoihin kului kiskokaluston ja sähköjärjestelmän valinta. Valinta kaksi- vai kolmikiskojärjestelmän välillä oli vaikea. Kokemuksia oli kertynyt molemmista. Kaksikiskomateriaali, kaluston pyörät mukaan lukien, on paremman näköistä, mutta kolmikiskoilla on parempi virroituskyky (tuplasti virroittavia pyöriä) ja vaihteissa ja kääntöpöydässä ei tarvitse ottaa napaisuutta huomioon. Märklinin kiskot maksavat muita enemmän, mutta toisaalta Saksasta saa helposti käytettyä Märkliniä edullisesti. Koska perheeseen oli jo hankittu sekä Rocoa että Märklinin C-kiskosarjoja kokeilin molempia ja varsinkin Märklinin ryömintä pitkissä vaihteissa teki vaikutuksen; ei pienintäkään nykäystä. Toimintavarmuus voitti siis estetiikan. Rataan valitsin kuitenkin K-kiskot, koska sitä saa 90cm:n flexinä ja se on paremman näköistä sekä vaihteet halpoja käytettyinä. Kalustoksi on muodostunut lähes yksinomaan Märkliniä, vaikka nykyään ei tarvitse enää valita tiettyä valmistajaa, sillä Märklinillä on vetureista ja vaunuista kaksikiskoversiot ja muilla kolmikiskomallinsa. Suurin osa tarvikkeista on ostettu nettihuutokauppa Ebayn saksalaisilta sivuilta jossa on jatkuvasti noin 40.000 H0-artikkelia myynnissä. Linkki sivuille: Ebay (H0)

Ajojärjestelmäksi tuli Märklinin digitaalikeskusyksikkö (6021 Control Unit) lisättynä toisella ajolaitteella (6036 Control 80f). Sittemmin on ilmennyt, että olisi kannattanut hankkia heti samalla rahalla monipuolisempi Uhlenbrockin Intellibox.

Ratakaavio, radan mitat 4,0m x 1,6m/0,9m

01.09.2002 Radan rakennus alkoi.

20.09.2002 Kääntölava saa paikkansa

21.10.2002 Kiskojen asennus.

Ratapihan kiskot on liimattu 3mm solumuovimatolle äänieristyksen takia. Nauloja en ole koskaan kiskojen kiinnitykseen käyttänyt. Liima on toiminut tähän mennessä hyvin ja irrotuskin onnistuu mikäli tarpeen. Varsinaisella ratalinjalla penkka on tehty vastaavasti 6mm solumuovista jonka reunat leikattu viistoiksi esikuvan mukaan. Virransyötön johdot on juotettu kiskoihin n. 1.5m välein.

02.11.2002 Vaihdemoottorien asennus pöydän alle

12.05.2003 Ratapihan kiskotuksen asennus

8.6. 2003 Kiskojen maalaus

Kiskojen maalausta varten hankin Bilteman kaksitoimisen ruiskun (50,- €). Ruisku on ollut positiivinen yllätys, jälki on hyvää ja toiminta häiriötöntä, vaikka olen käyttänyt yleensä mattamaaleja, joilla on taipumus tukkeutumiseen. Maaleina olen käyttänyt tavallisia rakennussarjamaaleja ohennettuna 50%/50% apteekin bensiinillä. Jokaisen maalauskerran jälkeen olen puhdistanut ruiskun ajamalla tilkan tärpättiä sen läpi ja lopuksi muutama tippa ohutta lukkoöljyä (huom. bensiini ja öljysumu ovat erittäin vaarallisia hengitettynä, käytä aktiivihiilisuojainta). Tähän mennessä puolen vuoden ja parinkymmenen käyttökerran jälkeen ei ole tullut tarvetta purkaa ruiskua. Paineilman olen ottanut autotallin kompressorista, jonka 24 litran säiliö riittää lähes puolen tunnin työskentelyyn 2 bar paineella.

07.09.2003 Muuria syntyy

Kivimuuri on tehty Darwi-massasta teräsverkon päälle. Muurista tuli erittäin luonnonmukaisen näköinen Woodland Scenics'in Earth Color maaleilla.

05.10.2003 Kääntölava käyttövalmiina

Maiseman rakennus alkoi 24.03.2004.

Kalliot on tehty kipsistä Woodland Scenicsin muotteihin ( Rock Mold Base Rock C1243).

Kalliot pohjamaalattiin ensin vaalean harmaalla lateksimaalilla. Harmaan päälle sivellään läpikuultava EberhardFaberin graniittiväri Basalt Sierra. Väri on ostettu Sinooperista. Myös muita kivilajeja on tarjolla.

Tunnelin suu pohjamaalattuna.

Heinikkoalueet pohjamaalattiin vihreällä lateksimaalilla.

Ruohikon istutus alkoi 03.06.2004. Kalliot on ensin kuivamaalattu (dry brushed) mustalla ja eri ruskeilla maaleilla. Ruohikkoon on käytetty Hekin "wildgras" eri sävyjä: 1573, 1574, 1576.

Hiekkapohjaan käytetään hienointa hiekkapuhallushiekkaa, raekoko 0-0,6mm.

Ensimmäiset puut istutetaan. Lähes kaikki puut tulevat olemaan omatekoisia, tässä kuitenkin Woodland Scenicsin Fine Leaf Foliage - puita, Olive Green F1133.

Nurkkauseen tuli ensimmäiset itse tehdyt kuuset. Teko-ohjeet ovat Pienoismalli-lehden numerossa 6/01.

30.06.2004. Itäkaarre alkaa olla viimeistelyä vaille valmis.

Pienen tauon jälkeen radan rakennus jatkui 2005 takasuoran penkereen rakennuksella. Jyrkempi alkuosa on tehty teräsverkosta, jonka päälle liimasin liisterillä sanomalehden palasia.

Hiukan loivempi osuus on tehty Styrofoam-levystä. Palaset on liimattu Eri-keeperillä, ja isoimmat saumat peitetty maalarinteipillä.

Kaikki peitetään lopuksi kipsikerroksella. Kivenmurikat on valettu kipsistä Woodlands Scenicsin muotteihin.

Kipsi pohjamaalattiin vihreällä lateksimaalilla.

Lateksimaalin päälle laitettiin Woodlandsin Turf-sirotteita ja Hekin heinää. Puut ja muu kasvillisuus lisätään myöhemmin.

Joulukuussa 2005 aloitettiin ilmajohtojen asennus. Ilmajohdot ovat Märklinin uutta tyyppiä.

Märklinin mastot ovat alunperin viheät, joten ne täytyy maalata harmaaksi suomalaiseen rataan. Kuvassa näkyy myös kannattimien kiinnitys. Ne on poistettava maalauksen ajaksi.

Harmaaksi maalatut mastot.

Aseman ratapihalle tulee neljä ristikkosiltaa ilmajohtoja varten. Pitkän etsimisen tuloksena ei löytynyt valmiita siltoja suomalaiseen rataan, joten ne piti tehdä itse. Palkit ovat melko työläät, kasaamiseen meni noin 50 tuntia. Materiaaleina on Plastructin muoviprofiilit: nurkkiin 1,6mmx1,6mm L-profiili, pystyosien vinotuet 0,5mmx1,0mm lattaa ja vaakaosien vinotuet 1mm:n pyöreää tankoa. Styreenin liimauksen tulee käyttää melko nopeasti kuivuvaa liimaa. Pikaliima osoittautui epävarmaksi, rakennussarjaliimalla tulee lujempi rakenne.

Piirsin ensin mallin tarrakalvolle, jonka liimasin styrofoam-levyn palaselle. Palkin paksuus on 8mmx8mm ja pystyosien korkeus 115mm kiskojen yläpinnasta. Vaakaosan pituus riippuu ratapihasta.

Kasaus aloitetaan liimaamalla L-profiilit muutalla liimatipalla paikoilleen. Lennokinkasausneuloja voi käyttää tukena. Neulat asetetaan vinotukien päiden viereen, jolloin vinotuet menevät melkein heittämällä paikoilleen.

Tässä vinotuet liimattuna.

Tämän jälkeen valmis sivu nostetaan pystyyn ja liimataan toiselle sivulle vinotuet, MUTTA EI KOLMATTA L-PROFIILIA!. Alin kolmas L-profiili on vain ohjaamassa vinotukia oikeaan asentoon. Tämän jälkeen tehdään toinen vastaava kappale.

Molemmat kappaleet liimataan yhteen, jolloin muodostuu kokonainen palkki.

Pystytolppien alapäähän liimataan epoksilla 11mmx11mm vanerin pala, johon on porattu 3,5mm reikä M4 ruuvia varten. Masto voidaan näin kiinnittää ruuvilla pöydän alta, ja myös irrottaa tarvittaessa.

Seuraavaksi liimataan johtojen kannattimille pystytolpat. Sitä ennen niihin on porattu kaksi 1mm:n reikää kannattimien kiinnitystä varten.

Märklinin kannattimia voi ostaa erikseen viiden kappaleen pusseissa. Pussin hinta on noin 10,- EUR. Kannattimessa on valmiina pienet tapit, ylemmässä on metallilanka ja alemmassa muovitappi, muun muodon joutuu vuolemaan varovasti pois. Kannatin kiinnitetään rakennussarjaliimalla.

Palkit valmiina odottamassa ajolankoja. Useilla asemilla on palkkien alaosaan maalattu keltamusta varoitusväri.

Ajolankojen asennus on alkanut.

Ajolankojen asennus jatkuu.

Ensimmäinen sähköjunavuoro ajettiin 14.12.2006.

Lisääntynyt kalusto ja liikenne vaati uuden piiloaseman radan takaosaan.

Öljysataman teko alkoi 9.4.2007.

Palokosken voimalaitos rakenteilla 18.03.2007.

12.7.2008 tämä rata sai väistyä tulevien Fremo-moduulien tieltä. Kuuden vuoden aikana rata oli muuttunut täysin alkuperäisestä muodostaan, eikä vastannut enää muuttuneita tavoitteita. Kaikki ehjänä irtoava lähti kierrätykseen muille radoille ja ratapohja päätyi kaatopaikalle.