Suomalainen H0-pienoisrautatie

Radan aihe on suomalainen pikkukaupunki
jossakin rannikolla 60-luvun lopulla. Koska en tiedä paljon
oikeaoppisesta rataliikennöinnistä, lähtökohtana
on ollut pitkälti radan soveltuminen myös lapsille.
Niinpä nuorimmat voivat ajaa omilla ratalinjoillaan, kunhan
muutama vaihde on kytketty kiinteäksi. Pöytä on
myös normaalia matalampi (n. 100cm). Rata on saanut vaikutteita
tietenkin Pienoisrautatiekerhon Löylymäestä sekä
Pienoismallilehden artikkelisarjasta. Selvää oli myös,
että rataan kuuluu kääntölava sekä pyöreä
veturitalli.
Ensimmäisiin valintoihin kului kiskokaluston
ja sähköjärjestelmän valinta. Valinta kaksi-
vai kolmikiskojärjestelmän välillä oli vaikea.
Kokemuksia oli kertynyt molemmista. Kaksikiskomateriaali, kaluston
pyörät mukaan lukien, on paremman näköistä,
mutta kolmikiskoilla on parempi virroituskyky (tuplasti virroittavia
pyöriä) ja vaihteissa ja kääntöpöydässä
ei tarvitse ottaa napaisuutta huomioon. Märklinin kiskot
maksavat muita enemmän, mutta toisaalta Saksasta saa helposti
käytettyä Märkliniä edullisesti. Koska perheeseen
oli jo hankittu sekä Rocoa että Märklinin C-kiskosarjoja
kokeilin molempia ja varsinkin Märklinin ryömintä
pitkissä vaihteissa teki vaikutuksen; ei pienintäkään
nykäystä. Toimintavarmuus voitti siis estetiikan. Rataan
valitsin kuitenkin K-kiskot, koska sitä saa 90cm:n flexinä
ja se on paremman näköistä sekä vaihteet halpoja
käytettyinä. Kalustoksi on muodostunut lähes yksinomaan
Märkliniä, vaikka nykyään ei tarvitse enää
valita tiettyä valmistajaa, sillä Märklinillä
on vetureista ja vaunuista kaksikiskoversiot ja muilla kolmikiskomallinsa.
Suurin osa tarvikkeista on ostettu nettihuutokauppa Ebayn saksalaisilta
sivuilta jossa on jatkuvasti noin 40.000 H0-artikkelia myynnissä.
Linkki sivuille: Ebay (H0)
Ajojärjestelmäksi tuli Märklinin
digitaalikeskusyksikkö (6021 Control Unit) lisättynä
toisella ajolaitteella (6036 Control 80f). Sittemmin on ilmennyt,
että olisi kannattanut hankkia heti samalla rahalla monipuolisempi
Uhlenbrockin Intellibox.

Ratakaavio, radan mitat 4,0m x
1,6m/0,9m

01.09.2002 Radan rakennus alkoi.

20.09.2002 Kääntölava
saa paikkansa

21.10.2002 Kiskojen asennus.
Ratapihan kiskot on liimattu 3mm solumuovimatolle
äänieristyksen takia. Nauloja en ole koskaan kiskojen
kiinnitykseen käyttänyt. Liima on toiminut tähän
mennessä hyvin ja irrotuskin onnistuu mikäli tarpeen.
Varsinaisella ratalinjalla penkka on tehty vastaavasti 6mm solumuovista
jonka reunat leikattu viistoiksi esikuvan mukaan. Virransyötön
johdot on juotettu kiskoihin n. 1.5m välein.

02.11.2002 Vaihdemoottorien asennus
pöydän alle

12.05.2003 Ratapihan kiskotuksen
asennus

8.6. 2003 Kiskojen maalaus
Kiskojen maalausta varten hankin Bilteman
kaksitoimisen ruiskun (50,- ). Ruisku on ollut positiivinen
yllätys, jälki on hyvää ja toiminta häiriötöntä,
vaikka olen käyttänyt yleensä mattamaaleja, joilla
on taipumus tukkeutumiseen. Maaleina olen käyttänyt
tavallisia rakennussarjamaaleja ohennettuna 50%/50% apteekin bensiinillä.
Jokaisen maalauskerran jälkeen olen puhdistanut ruiskun ajamalla
tilkan tärpättiä sen läpi ja lopuksi muutama
tippa ohutta lukkoöljyä (huom. bensiini ja öljysumu
ovat erittäin vaarallisia hengitettynä, käytä
aktiivihiilisuojainta). Tähän mennessä puolen vuoden
ja parinkymmenen käyttökerran jälkeen ei ole tullut
tarvetta purkaa ruiskua. Paineilman olen ottanut autotallin kompressorista,
jonka 24 litran säiliö riittää lähes
puolen tunnin työskentelyyn 2 bar paineella.

07.09.2003 Muuria syntyy
Kivimuuri on tehty Darwi-massasta teräsverkon
päälle. Muurista tuli erittäin luonnonmukaisen
näköinen Woodland Scenics'in Earth Color maaleilla.

05.10.2003 Kääntölava
käyttövalmiina

Maiseman rakennus alkoi 24.03.2004.

Kalliot on tehty kipsistä
Woodland Scenicsin muotteihin ( Rock Mold Base Rock C1243).

Kalliot pohjamaalattiin ensin vaalean
harmaalla lateksimaalilla. Harmaan päälle sivellään
läpikuultava EberhardFaberin graniittiväri Basalt Sierra.
Väri on ostettu Sinooperista. Myös muita kivilajeja
on tarjolla.

Tunnelin suu pohjamaalattuna.

Heinikkoalueet pohjamaalattiin
vihreällä lateksimaalilla.

Ruohikon istutus alkoi 03.06.2004.
Kalliot on ensin kuivamaalattu (dry brushed) mustalla ja eri ruskeilla
maaleilla. Ruohikkoon on käytetty Hekin "wildgras"
eri sävyjä: 1573, 1574, 1576.

Hiekkapohjaan käytetään
hienointa hiekkapuhallushiekkaa, raekoko 0-0,6mm.


Ensimmäiset puut istutetaan.
Lähes kaikki puut tulevat olemaan omatekoisia, tässä
kuitenkin Woodland Scenicsin Fine Leaf Foliage - puita, Olive
Green F1133.

Nurkkauseen tuli ensimmäiset
itse tehdyt kuuset. Teko-ohjeet ovat Pienoismalli-lehden numerossa
6/01.

30.06.2004. Itäkaarre alkaa
olla viimeistelyä vaille valmis.

Pienen tauon jälkeen radan
rakennus jatkui 2005 takasuoran penkereen rakennuksella. Jyrkempi
alkuosa on tehty teräsverkosta, jonka päälle liimasin
liisterillä sanomalehden palasia.

Hiukan loivempi osuus on tehty
Styrofoam-levystä. Palaset on liimattu Eri-keeperillä,
ja isoimmat saumat peitetty maalarinteipillä.

Kaikki peitetään lopuksi
kipsikerroksella. Kivenmurikat on valettu kipsistä Woodlands
Scenicsin muotteihin.

Kipsi pohjamaalattiin vihreällä
lateksimaalilla.

Lateksimaalin päälle
laitettiin Woodlandsin Turf-sirotteita ja Hekin heinää.
Puut ja muu kasvillisuus lisätään myöhemmin.

Joulukuussa 2005 aloitettiin ilmajohtojen
asennus. Ilmajohdot ovat Märklinin uutta tyyppiä.

Märklinin mastot ovat alunperin
viheät, joten ne täytyy maalata harmaaksi suomalaiseen
rataan. Kuvassa näkyy myös kannattimien kiinnitys. Ne
on poistettava maalauksen ajaksi.

Harmaaksi maalatut mastot.

Aseman ratapihalle tulee neljä
ristikkosiltaa ilmajohtoja varten. Pitkän etsimisen tuloksena
ei löytynyt valmiita siltoja suomalaiseen rataan, joten ne
piti tehdä itse. Palkit ovat melko työläät,
kasaamiseen meni noin 50 tuntia. Materiaaleina on Plastructin
muoviprofiilit: nurkkiin 1,6mmx1,6mm L-profiili, pystyosien vinotuet
0,5mmx1,0mm lattaa ja vaakaosien vinotuet 1mm:n pyöreää
tankoa. Styreenin liimauksen tulee käyttää melko
nopeasti kuivuvaa liimaa. Pikaliima osoittautui epävarmaksi,
rakennussarjaliimalla tulee lujempi rakenne.

Piirsin ensin mallin tarrakalvolle,
jonka liimasin styrofoam-levyn palaselle. Palkin paksuus on 8mmx8mm
ja pystyosien korkeus 115mm kiskojen yläpinnasta. Vaakaosan
pituus riippuu ratapihasta.

Kasaus aloitetaan liimaamalla L-profiilit
muutalla liimatipalla paikoilleen. Lennokinkasausneuloja voi käyttää
tukena. Neulat asetetaan vinotukien päiden viereen, jolloin
vinotuet menevät melkein heittämällä paikoilleen.

Tässä vinotuet liimattuna.

Tämän jälkeen valmis
sivu nostetaan pystyyn ja liimataan toiselle sivulle vinotuet,
MUTTA EI KOLMATTA L-PROFIILIA!. Alin kolmas L-profiili on vain
ohjaamassa vinotukia oikeaan asentoon. Tämän jälkeen
tehdään toinen vastaava kappale.

Molemmat kappaleet liimataan yhteen,
jolloin muodostuu kokonainen palkki.

Pystytolppien alapäähän
liimataan epoksilla 11mmx11mm vanerin pala, johon on porattu 3,5mm
reikä M4 ruuvia varten. Masto voidaan näin kiinnittää
ruuvilla pöydän alta, ja myös irrottaa tarvittaessa.

Seuraavaksi liimataan johtojen
kannattimille pystytolpat. Sitä ennen niihin on porattu kaksi
1mm:n reikää kannattimien kiinnitystä varten.

Märklinin kannattimia voi
ostaa erikseen viiden kappaleen pusseissa. Pussin hinta on noin
10,- EUR. Kannattimessa on valmiina
pienet tapit, ylemmässä on metallilanka ja alemmassa
muovitappi, muun muodon joutuu vuolemaan varovasti pois. Kannatin
kiinnitetään rakennussarjaliimalla.

Palkit valmiina odottamassa ajolankoja.
Useilla asemilla on palkkien alaosaan maalattu keltamusta varoitusväri.

Ajolankojen asennus on alkanut.

Ajolankojen asennus jatkuu.

Ensimmäinen sähköjunavuoro
ajettiin 14.12.2006.

Lisääntynyt kalusto ja
liikenne vaati uuden piiloaseman radan takaosaan.

Öljysataman teko alkoi 9.4.2007.

Palokosken voimalaitos rakenteilla
18.03.2007.

12.7.2008 tämä rata sai
väistyä tulevien Fremo-moduulien tieltä. Kuuden
vuoden aikana rata oli muuttunut täysin alkuperäisestä
muodostaan, eikä vastannut enää muuttuneita tavoitteita.
Kaikki ehjänä irtoava lähti kierrätykseen
muille radoille ja ratapohja päätyi kaatopaikalle.