Home

Märklin Sr2

 

Rakennuksen lähtökohtana on jokin Märklinin useista sveitsiläisistä Re 460 - mallin vetureista. Vaikka ohjaamo on sveitsiläisessä esikuvassa peilikuvana ja helmoissa on pieniä eroja, mielestäni muutoksiin ei kannata ryhtyä, jokainen harkitkoon omalta kohdaltaan sen itse.

Edullisin tapa hankkia veturi on ostaa se Saksan Ebay-nettihuutokaupasta. Tarjolla on jatkuvasti kymmeniä vetureita sadan euron molemmin puolin. Erityisen houkutteleva on peruspakkauksen 29851 punainen Re 460 , jossa on mfx-äänidekooderi ja kestomagneettimoottori (Hochleistungsantrieb, High-efficiency propulsion). Tämän version kulku on (kuten tämän moottorityypin yleensäkin) sametin pehmeää. Näitä on uusina myynnissä Ebayssa hintaan noin 150,- euroa. Pelkkä äänidekooderi maksaa kaupassa saman verran. Listan märklinin Re 460 -vetureista saat tästä.

Muutostyö aloitetaan purkamalla veturista kaikki irto-osat. Ohjaamon ja valokanavien irroitus vaatii pientä sormiakrobatiaa, mutta ne irtoavat sopivasti kääntelemällä. Katto voidaan maalata erillään. Koska suomalaisessa veturissa ei ole virroittimien suojapeltejä, tulee ne poistaa. Onneksi Märklinin versiossa suojapellit ovat erillisinä osina kiinni neljällä tapilla ja ne voidaan irrottaa vetämällä ne suoraan ylöspäin. Yllä olevassa kuvassa pellit näkyvät vielä paikoillaan. Katto maalataan vaalean harmaalla muu kori helmoja lukuunottamatta valkoisella.

Suojapeltien kiinnityspisteet poistetaan helpoimmin poraamalla ne pois ja täyttämällä kolot pakkelilla, esim. Tamiyan Puttylla.

VR:n punaisen värityksen tein yllä olevilla siirtokuvilla. Suuremman kuvan paremmalla resoluutiolla saat tästä. Tulostin kuvan Epsonin Photo790 printterillä Bare-Metal Foil Co.:n White Decal Film arkille, joita saa ainakin Helsingistä Tieto-Nikkari Oy:stä. Tulostuksen jälkeen arkki suihkutetaan lakalla. Tavallinen rautakaupan spray-lakka muutti punaisen värin ruskeaksi, mutta kirkas rakennussarja-lakka (esim. Humbrol) toimi hyvin ja siirtokuvat kestivät kovaakin käsittelyä. Siirtokuva-arkkeja on erikseen mustesuihku- ja lasertulostimille, eikä niitä voi käyttää ristiin. Valkoisen pohjan lisäksi arkkia saa myös värittömänä.

Siirtokuvien asennuksen jälkeen lakkasin koko veturin ruiskulla pariin kertaan.

Tässä veturissa ei ollut alunperin äänidekooderia, mutta sellainen jäi yli Ae 6/6:sta, jonka muu tekniikka meni Hurun rakentamiseen. Koska kyseessä sveitsiläinen esikuva, on valojen kytkentä tavallisesta poikkeava. Normaalisti valot toimivat siten, että eteenpäin on harmaa johto ja taaksepäin keltainen johto kytkettynä. Oranssi on ns. elektroniikan positiivinen paluujohto (ei kiskojännitteen ruskea nollataso) . Tässä tapauksessa on molemmille suunnille erikseen molemmat johdot (1 & 2), toiminta selviää alla olevasta taulukosta.

   keltainen 1  harmaa 1  keltainen 2  harmaa 2
 eteenpäin  päällä  päällä  pois  päällä
 taaksepäin  päällä  pois  päällä  päällä

Veturin valot toteutettu ledeillä erillisellä piirilevyllä, joka toimii alla olevan taulukon mukaan. Oranssi on jälleen elektroniikan positiivinen paluujohto.

 keltainen johto  lamppu 2 päällä
 harmaa johto  lamput 1 ja 3 päällä
 funktio (fx) johto  lamput 2 ja 3 päällä

Kytkentä dekooderiin riippuu siitä, miten valojen halutaan palavan. Tässä yksilössä alavalot palavat molempiin suuntiin ja vain kolmas ylävalo palaa menosuuntaan. Siksi dekooderin 1-päässä (etupää) dekooderin keltainen kytketään piirilevyn fx-johtoon ja dekooderin harmaaseen piirilevyn keltainen ja harmaa johto. Dekooderin 2-päässä (takapää) dekooderin keltaiseen johtoon kytketään piirilevyn keltainen ja harmaa johto ja dekooderin harmaaseen johtoon piirilevyn fx-johto. Oranssit johdot kytketään aina toisiinsa.

Dekooderi ja kaiuttimet asennettuna. Ruskea maajohto on hyvä tuoda dekooderille molemmista teleistä tai moottoritelistä ja rungosta. Mikäli veturi pysähtelee herkästi, on vika yleensä maapuolen kontaktissa.

Veturi valmiina lähtöön.