Sukuseura Lagus-Hirvensalo ry
Leikekirja
31-vuotias Anja Ignatius oli ensimmäinen suomalainen viulisti, joka levytti Jean Sibeliuksen kuuluisan viulukonserton. Levyä äänitettiin Berliinissä tammikuussa 1943 samaan aikaan, kun liittoutuneet pommittivat kaupunkia.
Orkesterina soitti Berliinin kaupunginorkesteri ja kapellimestarina oli Sibeliuksen lanko Armas Järnefelt.
– Muistan kun isoäiti kertoi tarinoita siitä, että hän joutui välillä keskeyttämään levytyksen pommitusten takia ja menemään suojaan, kertoo Anja Ignatiuksen lapsenlapsi Jussi Buckbee.
Buckbee vastaa haastattelukysymyksiin keskeltä Sibelius-viulukilpailun tiimellystä: hän nimittäin ohjaa kilpailun alku- ja välierälähetyksiä Yle Areenaan.
Sibeliuksen konserton levytys ensimmäisenä suomalaisviulistina oli Ignatiukselle merkityksellinen. Hän kävi keskusteluja Sibeliuksen kanssa ja konserton nuotteihin merkittiin esitysohjeita.
– Hän kunnioitti Sibeliuksen toivomuksia ja halusi, että teos esitetään niin kuin säveltäjä on sen päässään kuullut, Buckbee kertoo isoäitinsä suhtautumisesta levytykseen.
Yli 50-vuotiaat käyttävät Internetiä ja verkkoyhteyksiä pääasiassa pankkiasioiden hoitoon, sähköpostiyhteyden pitoon ja muihin hyötytarkoituksiin.
Kuvateksti:
Kari ja Ritva Tavailan mielestä Internet on hyvä sekä asioiden hoitamisessa että yhteydenpidossa ulkomailla asuviin ystäviin.
Kotimaa 4.6.2004
TAPASIMME
Eeva Hirvensalon
"Sehän on hirmuinen suo", helsinkiläinen musiikkitoimittaja Eeva Hirvensalo muistaa hihkaisseensa.
Kyllä häntä hirvitti, mikä suunnaton urakka odotti. Entinen oopperanjohtaja Juhani Raiskinen oli pyytänyt Hirvensaloa toimittamaan cd-levyjen sarjan Albertinkadun Kansallisoopperan vanhoista esitysnauhoituksista. Siitä on nyt neljä vuotta.
Helsingin Sanomat 13.4.2004
Se, että Runeberg astui "julkiselle" näyttämölle juuri 1822 Turussa ja aivan erityiseen sukuverkostoon, selittää Klingen mukaan lähes kaiken sen, mitä sittemmin tapahtui. Näkemys vaikuttaa hyvin tarkoitushakuiselta, mutta on kyllä totta, että 1800-luvun alkupuolella sukuverkoston vaikutus nuoren sosiaaliseen ja kulttuuriseen orientaatioon, ja myös hänen taloudelliseen selviytymiseensä ja poliittisiin näkemyksiinsä, oli hyvin tärkeä.
Nuoren Runegergin sukuverkostoon kuului tuon ajan tunnetuin "takinkääntäjä", arkkipiispa Jacob Tengström, jonka Klinge nimeää Runebergin tärkeimmäksi suojelijaksi. Tengström oli juuri se henkilö, joka hyväksyi ensimmäisten joukossa venäläisten miehittäjien tulon ja alkoi aktiivisesti ja määrätietoisesti rakentaa ei-ruotsalaista, autonomista Suomea sukulaisensa professori A. J. Laguksen tuella. Lagus oli toinen Runebergin poliittiseen näkemykseen vahvasti vaikuttanut henkilö.
Helsingin Sanomat 11.2.2004
SUKUSEURA LAGUS-HIRVENSALO RY
Ota yhteyttä sähköpostitse