KÄÄRMEEN LAULU		(sanat: Hannu Nurmio)

Kiemurtelen noiduttuna
kädessäni käärmeen muna
vapisen kuin mielipuoli
käärmeen kieli korvaa nuoli

Pinnan alle piilottelen
vihan mustan perkeleen
tapporaudan peilipyörän
kirveen, puukon ja viikatteen

Koston myrkky täyttää pään
pian kai pääni räjähtää
itse olen vartijani
nahkani on vankilani

Ryömin maassa matalalla
kohta lennän korkealla
syljen myrkyn sakeamman
ja laulan loitsun makeamman

Sormet koukkuun kouristele
väännä päätä väärälleen
käännä silmät, niskat nurin
suolet solmuun sitaise

Verta kiellä kiertämästä
sydänlihaa sykkimästä
tulen lailla tuska nuolkoon
sitten vasta kurja kuolkoon

Nyt voima virtaa tunnen sen
kiemurtelen kunnes en
pysyy enää itsessäni
ryömin ulos sisältäni

mä vanhan käärmeen nahasta
ja puhdistun pahasta
vihasta vapaa oon
kiemurtelen aurinkoon



Copyright: Rillumarei Productions, 2002