LUVATTU MAA	(sanat: Hannu Nurmio)

Myrskytuuli nousi noilta
aavan meren ulapoilta
synkimmistä syövereistä
sadan sylen syvänteistä

Eikö armoa tai sääliä
ihmisparka saa
eikö oikeutta kukaan jaa
eikö taivaskaan

Aavan meren tuolla puolen
on luvattu maa
kadotettu paratiisi
milloin sinne käydä saan?

Itku tulvi aivoista
kuin täyttyneestä kaivosta
koko maailman vaivoista
voimattomasta raivosta

Mutta taivas oli armoton
se ei nähnyt eikä kuullut meitä
vaikka huusimme ja rukoilimme
Luoja, älä meitä heitä

Aavan meren tuolla puolen
on luvattu maa
kadotettu paratiisi
milloin sinne käydä saan?

Ystävät en teiltä mitään salaa
enkä paljon salaa muiltakaan
mennyt aika ei koskaan palaa
enkä takaisin sitä kaipaakaan

Katson taivaan rantaa kirkkain silmin
ja luotan niin kuin vastasyntynyt
tahdon elää ja antaa toisten elää
täyttä elämää tässä ja nyt

Sydämessä syvällä
on luvattu maa
kadotettu paratiisi
ja sen voi saavuttaa

Silloin tyyntyi myrskytuuli
taivas pienen toiveen kuuli
aurinko nousi loistossaan
ja näytti meille luvatun maan



Copyright: Rillumarei Productions, 2002