Hei!
hauskaa saada tuollaisia terveisä. Terveisiä vaan täältäkin.
Hienot
kotisivut sinulla. Kunhan vain jaksat ylläpitää. Minulle kävi
niin että
sivuni alkavat olla jo arkeologiset: ensi innostuksen jälkeen en
ole ehtinyt
tai motivoitunut edes korjaamaan lukemattomia kirjoitusvirheitä-
ja
julkaisulutettelokin on päivittämättä.
Tekstiisi ei minulla ole oikeastaann kommentteja muuten kun
Selman osalta,
eli ihan sinun huviksesi seuravaa: Meillähän otettiin SELMAa
käyttöön
muillakin osastoilla (muistini miukaan), niin että ollessani
Sepon
paperirullaosastossa tein SELMAlla muutaman etikettiaseman.
Kyrilliset
suurkirjaimet ohjelmoi
Grazina Pyffel (joka lienee nykyisin ravintoloitsijana !).
Siirryttyäni
sitten sahatoimiston vetäjäksi siirsimme ohjausautomatiikat
Novalta Selmalle
erittäin menestyksellisesti- teimme niitä kai useita kymmeniä
toimituksia
tukkilajittelijasta alkaen. Idea siinä oli että hoksasin
reaaliaika-
systeemien tekemisen vaativan reaaliaikakäyttöjärjestelmän.
Kun sellaisia ei
ollut, tein niitä kaksikin: SOS-1 ja SOS-2. Erityisesti
jälkimmäinen oli
mielestäni oikein onnistunut ja suppeudestaan huolimatta oikein
hyvä ja
hirmu tehokas. Sitä täydennettiin mm värigrafiikan
ohjauskirjastolla ja
transparentilla muistinsivutuslaajennuksella- saatoimme tehdä
ohjelmia
joissa oli lähes rajattomasti muistia - ja teimmekin niitä.
(Matilainnen
suostui ystävällisesti tekemään tai modifioimaan minulle - no
ei tietysti
pelkästään minulle - uuden SELMA- kortin kun satuin
tarvitsemaan- mm SELMA1
ja SELMA2 välillä tehtiin eräänlaisia superselmoja- kuten
ylikellotetut 85:t
ja 88 versio: tämä oli Romppasen yrityskulttuurin hienoja
puolia). Hommahan
päättyi siihen että toisalta SELMA2:a alettiin kehittää
(minun ideat SELMA
2:n varusohjelmistoksi ei kelvanneet Kaunismaalle), ja toisaalta
työnantajani myi minut orjaksi.
Mutta asiaan. Koska tunnen kiinnostusta tekniikan historiaa
kohtaan (olen mm
Suomen tekniikan historian seuran passiivijäsen) ja toisaalta
haluaisin sekä
nostaa insinöörityön että insinöörien arvostusta
yhteiskunnan jäsenenä,
minua on jo jonkin aikaa askarruttanut se että SELCO 1000:sta
olisi
kunnollinen historiikki. Ainakin minä en sellaista tiedä,
lukuunottamatta
jotain lyhyttä kuvausta jossain Strömbergiä käsittelevässä
kirjassa. Kun
sinulla on noin paljon sinnikkyyttä oman historiasi suhteen,
voisit varmaan
myös pelastaa SELCO 1000:n maailmalle. Niin kauan kun tekijät
vielä on
täysissä järjissään ! Vertauskohteiksi voisi ottaa vaikka
Tracy Kidderin
kirjan Koneen henki, ja Nokia Sagan (joka tosin on aika typerä).
Mitäs arvelet ?
Parhain terveisin,
Kari