Tervehdys, Mikki

kursiivi = mitä vastasin Ilkalle e-mailina, tai tässä nyt tämän www-sivun välityksellä

Hieman hämmästyin nähdessäni nimesi postilistassa. Viime päivinä ovat
nimittäin vanhat kaverit nousseet muutenkin esille, ja olet tullut
mainituksi siinä yhteydessä.

Kaikki alkoi siitä kun Juhani Markula nimitettiin tämän meidän atk-
keskuksemme (entisen laskentakeskuksen) johtajaksi. Hänhän opiskeli
samaan aikaan sähkölafkalla ja oli minun laillani PLH:n puhelin-
rakennuspiirissä kesällä 1968. On johtanut meitä nyt viikon. Siinä
sitten vaimon kanssa selasimme DI-matrikkelia M:n kohdalta, jolloin
hänen silmiinsä osui nimi Pentti Mähönen. Liisa oli opiskeluaikana ja
itse jo valmistuttuaankin pyörinyt samoissa kristillisissö piireissä
Pentin ja tämän vaimon kanssa, kunnes Pentti palasi lähelle juuriaan
Pohjanmaalle. Nyt samainen Pentti osoittautuikin kurssikaverikseni,
jonka parhaiten muistan piirustussalista, jossa istuttiin jokseenkin
aakkosjärjestyksessä.

Mähösen Penttiä ja minua kohtalo on potkinut parikin kertaa samaan lento-aseman loungeen.
Viimeksi pari kuukautta sitten Tukholmassa, Arlandassa. Pentti oli menossa jonnekin ja minä olin tulossa Västeråsista Helsinkiin. Meillä kummallakin oli omat matkaseurueemme, joten paljoa ei tullut juteltua, kunhan nyt moikkasimme.
Aikaisemmilta vuosilta tiedän, että Pentti on tehnyt elämäntyönsä "Strömbergillä" muovieristimien parissa.
Minulla ei viime vuosina ole ollut työasiaa Vaasaan. Joskus aiemmin kyllä.
Pentistä puheenollen, muistatko Pentti Laurilan, aikuisen miehen meidän nuorten poikasten joukossa.
Molemmat Pentit liikkuivat aika paljon yksissä. Vähän nolottaa kun ei tullut lähettyä yksiin hautajaisiin, joissa ehkä/luultavasti olisin tavannut Pentti Laurilan: Hänen veljensä, Pekka Laurila, nimittäin oli naimisissa äitini serkun kanssa Lohjalla. Ja nyt tämä Kaarina Laurila kuoli ja haudattiin n. kuukausi sitten. Muistan miten Pentti Laurila aikanaan kuultuaan sukulaisuudestamme piti sitä kohtalaisen läheisenä, minusta se taas tuntui aika kaukaiselta. Omituista kyllä, näihin Laurilan veljessarjan vekaroihin tutustuin myös armeijassa jossa kolmas heistä, Antti (nimen olin unohtanut, mutta lunttasin RUK:n matrikkelista) oli samassa komppaniassa RUK:ssa, myöhemmin sitten törmäsin häneen Strömbergillä 1969 mikäli oikein muistan.

Sattui vielä niin, että Liisa oli lähdössä työkeikalle Vaasaan ja
olin lupautunut kuskiksi istuakseni paikallisessa maakunta-arkistossa
sukututkimuksineni.
Huomasin itsekin surffailtuani sinun www-sivuilla, että olet vakavasti asiaan uppoutunut sukututkija. Minulla eivät tahdo lähisukulaistenkaan nimet pysyä enään mielessä, tai itseasiassa eivät ole koskaan oikein pysyneet.
Perjantaiaamuna ajelimme Tampereelta ylöspäin.
Lauantai-iltana istuimmekin sitten Mähösten omakotitalossa menneitä
muistelemassa. Pentti on muuten "Rompalla" töissä, vieläkö sinäkin?

Jos nyt ihan luokkakavereista puhutaan, niin Matin kanssa olen
vaihtanut muutaman sähkökirjeen. Koulumme vuosijuhlassa ehdin kovin
vähän tarinoida teidän Polin poikien kanssa, kun oli niin paljon
puhumista Saraluodon Hannulle, jota en ollut nähnyt sitten kouluaikojen.
Leenahan on täällä meidän kirjastossa. Hieman piiriä laajentaen tulee
vastaan Kauppisen Hessu, johon olen pitänyt yhteyttä harvakseltaan,
mutta IBM:n sähköosoitteista en osaa sanoa.
Niistä 70-vuotisjuhlista minäkin muistan mainitsemasi kaverit ja Virtalan Leenan, Vesikansan Eskon, Pokin Antin ja Rimailan Eijan, mutta kenenkään e-mail osoitteita minulla ei ole.
Eipä silti että haluaisin kaikkien kanssa olla kirjeenvaihdossa. Varsinainen ajatukseni oli, että jollakin www-sivulla olisi kaikkien luokkakavereidemme e-mail osoitteet, tai tarkemmatkin yhteystiedot, mikäli itse kukin niin haluaa, Ja jos kaikki tietäisivät millä sivulla omat tiedot ovat, niin sittenhän sieltä näkisi myös kavereiden osoitteet. (mutta liekö utopiaa, sen ainakin huomasin, että Eemelin avulla ei pitkälle pääse näitä osoitteita etsiessä. Suomessa kun on niin paljon saman nimisiä, ja useimmat nuorempia kuin me.

Ensi vuonnahan sitten vietetään Hertsikan (Musikan) koulun 75-vuotis-
juhlia, varmaan taas loppuvuodesta. Isäni ja yksi tädeistäni olivat
käyneet samaa koulua; nyt ei kumpikaan ole enää juhlissa mukana,
eikä isä olisi neljä vuotta sittenkään enää jaksanut. Äitinikin kuoli
kaksi kuukautta sitten.
Minun isäni ja äitini ovat vielä elossa, ja asuvat tässä ihan meidän naapurissa (=Diagonissalaitoksen rakennuttamassa palvelutalossa "Kotikalliossa". Äiti on aika lailla dementoitunut, ja isä ei oikein jaksa enään häntä yksin hoitaa, mutta aina ei voi osaansa valita...)
Kukahan sitten kertoo koulun juhlista. Viimeksi se taisi olla Katajapuron Leena. Minä olen aika huono havaitsemaan tuollaisia ilmoituksia...

Oletko muuten hyvinkin perehtynyt omaan sukuusi? Muistelen kuulleeni,
että isäsi puolella muodot Mikola ja Mikkola ovat vaihdelleet. Onko
esimerkiksi ye-eversti Mikola sukua teille? Osa minun sukupuutani
löytyy kotisivuni alta.
Keijo Mikola on setäni, joka lähestyy jo 90 vuoden ikää. Hänen (ja isäni) vanhempi sisar täytti 90v pääsiäisen aikaan. Kuijolla siihen menee vielä pari vuotta. Mikkola oli tosiaan perheen sukunimi jonnekin 30- luvun lopulle (olisiko 1937, en muista tarkkaan). Silloin veljekset, paitsi vanhin eli Erkki, vaihtoivat nimen isänsä kotitilan mukaiseksi. Mutta heidän isänsä kouluneuvos Juho Mikael Mikkola piti kuolemaansa asti hänelle kouluun mennessä kirjatun(=korjatun) nimen.
Erkki Mikkola oli geologi, joka kartoitti erityisesti Lapin kallioperää. Olen löytänyt hänen nimensä vieläkin Geologisen tutkimuslaitoksen sivuilta http://www.gsf.fi/info/gtkjul.html julkaisu #96.

Huvittava yksityiskohta on, että vaimoni Marikan entinen "vuokra-emäntä" ja ystävä, joka seurasi alusta asti seurusteluamme, on nykyään töissä Geologisessa tutkimuslaitoksessa sihteerinä, ja kertoo, että setäni kuva on siellä laitoksen käytävän seinällä vieläkin muistuttamassa laitoksen "kunniakkaasta historiasta"

Minun suvustani kyllä löytyy tutkimuksia, sekä isän että isoisän, että muidenkin tekemiä, mutta verkkoon en tiedä kenenkään niitä vielä vieneen.

Kirjoitellaan

Ilkka
http://www.hut.fi/u/ionisula/

Tervehdys jälleen!

Minun olisi tietenkin pitänyt lukea elämäkertasi, ennen kuin kiirehdin
tekemään kysymyksiä ja muuten kommentoimaan. Oletpa todella nähnyt
vaivaa ja samalla tullut dokumentoineeksi nostalgiaa toisillekin.

Kaikkein pisimpään tutkistelin Hertsikan kansakoulun tokan luokan kuvaa.
Minähän tulin Krunikasta Oikokadun koulusta vasta kolmannelle, Siltasen
poikaluokalle, mutta tunnistan vaikeuksitta Hannu Lehtosuon, Kari Juvosen
(kuollut), Hämäläisen (etunimi?), Esko Vesikansan ja Timo Lautakaton
(kuollut). Sinäkö olet takanurkassa? Opparin tyttöjen tunnistaminen
kolmea vuotta nuorempina onkin tiukkaa, mutta yritetään, kun eivät ole
kuulemassa: ovatko siinä Katajapuron Leena, Jokisen Maini ja ehkä
Leppäsen Vuokko??
(anteeksi Ilkka, että julkaisen tämän kirjeen, ja tytötkin pääsevät kuulemaan,
ettet tuntenut heitä kaikkia)

Ja alla Ilkka korjaa virheitä ja puutteita, joita alunperin julkaisin www-sivullani.
Nyttemmin olen koittanut tehdä korjaukset myös ko. sivuille)

Puukoulun opekuvasta puuttuvat nimet: laulunopettaja Väinö Karttunen
ja englannin Kerttu Saaristo (tässä sentään lunttasin, kun ei ollut
omia). Jumppamaikka Söderholmin etunimi on Pirkko ja artikulointimestari
Virolaisen Maria (ei Marja).

Puukoulun luokkakuvasta muuten puuttuvat Riitat Harju ja Pesola.
Varsinainen ihme on, etten itse jäänyt pois yhdestäkään luokkakuvasta,
niin paljon kuin sentään sairastelin, paitsi että sitten kruunasin urani
karkaamalla lakkiaisjuhlasta ennen ryhmäkuvaa...

Arniolan Raili on suotta varustettu kysymysmerkein, vaikka viipyikin
ilonamme vain lukuvuoden 1957-58. R. Vuorinen = Reijo. Nimiluettelosta
puuttuvat Pia Routila (vieläköhän pitäisi kiusoitella?) ja Kaarina
Stenius, joka puuttuu kuvastakin. Kai Lindroos = oikeastaan Kaj-Åke.

Minusta Heistaron Saken puhuttelunimi oli Sakari, mestaruussarjaan asti
johtanutta jalkapallouraa myöten.

50-vuotisjuhlasta muistan kyllä Rimailan sisarukset; Kari kuoli vuonna
1989. Eijakaan ei tainnut näyttäytyt 1994.
(tässä Ilkka on kyllä väärässä, sillä muistan itse nähneeni Eijan silloin koululla,
mutta Kulosaaren Kasinon illallisilta hän taisi jäädä pois.)
Ensimmäisissä juhlissa olivat sitä paitsi Sirkkis ja Titi; Tamara taisi olla molemmissa.
Mäkelän Seppokin oli viimeksi mukana, samoin Koskipirtin Pirjo.

Opettajista olen havainnut nukkuneen pois muutamia: Peräkylä varmaan jo
1982, toinen luokanvalvoja Rauski 1983; Möly 1987; Kuula 1988; Tani,
kolmas luokanvalvoja Vironmäki ja Haahti-Valve niin ikään juhlien
välillä. Kansakoulun Siltanen, toki. Martta Suhonen, jonka ikkunan
alla välirauhan aikainen isäni "pikaylioppilasluokka" esitti serenadin,
luultavasti saksan kielellä, oli 1994 "still going strong", eikä Maria
Virolainenkaan enää nuori ollut.

Mitäpä vielä? Niin, Ilona-tätini perhe asui myäs Olympiakylässä. Hänen
miehensä oli rikospoliisin apulaispäällikkö Arvi Vainio. Myös Musikan
koulun käynyt Ilona kuoli 1957, mutta serkkuni Sinikka ja Kari asuivat
siellä vielä 1970-luvun alussa isänsä ja isänäitinsä kanssa. Juuri
tänään olenkin lähdössä Sinikan ja erään toisen serkkuni kanssa
Tampereelle yhteisen tätimme luo, jonka tytär on käymässä Englannista.

Minäkin olen muuten syntynyt Mehiläisessä, pari kuukautta sinun jälkeesi.
Muistaakseni ihan hyvä paikka, vaikkei suonutkaan syntymälahjaksi
diplomaattista koskemattomuutta, kuten Liisa voisi sanoa omasta synnyin-
paikastaan, vanhasta Kätilöopistosta, joka pian luovutettiin Neuvosto-
liiton suurlähetystölle.

Muistan toki Laurilan Pentin. Teimme Albertinkadulla yhdessä säätö-
tekniikan labratöitä. Toinen "aikuinen" oli Raitasen Esko, jolta sain
muutaman elämää suuresti helpottaneen prujun.

Mitä sukututkimukseen tulee, ehkä teen sitä juuri siksi, etteivät nimet
(kasvoista puhumattakaan) tahdo minullakaan pysyä muistissa, varsinkaan
oikeassa järjestyksessä. Äiti minut sai innostumaan, ja ensimmäiset
tutkimusmatkamme suuntautuivat Vaasaan 1970 ja Iihin 1975. Tällä kertaa
Vaasassa teki suorastaan kipeää, että vielä vuodenvaihteessa olisi voinut
kertoa äidille uusista löydöistään Klinkmann-haarasta, tavallaan melko
kaukaisesta mutta Backmaneihin yhteyttä pitäneestä hänen isotätinsä
perheestä.

Kirjoitellaan - ja kysellään toisiltamme, kun oma muisti horjuu.

Ilkka

Pia Routilasta vinoileminen on ihan paikallaan (nyt kun mainitset, niin muistan että et aikoinaan vinoillut ollenkaan aiheetta. Tulihan siitä tytöstä nähtyä uniakin. Ja nyt kun katson kuvaa, niin eikös se ole hän Pirkko Nurmen ja Saraluodon Hannun välissä, ja onko hänestä vasemmalla Ilkka Ertimo?)
Toinen vinoilukohteesi oli minun ja piirustuksenopettajamme "Hiiren" välinen suhde, vai oliko se toisinpäin: piirustuksenopettajan (tai -opettajien: Aintilan ja "hiiren" suhtautuminen minuun). Se jäi kyllä ikuiseksi mysteeriksi minulle. (eli mistä se johtui?, oliko se vain sanaleikkiä Mikki-hiiri hahmon innoittamana.)

Yrjö Siltaseen liittyen sellainen erikoinen sattuma, että hänen leskensä Laura Siltanen, joka oli meidän Jounin alakouluopettaja, asuu nykyään tässä kadun toisella puolella Kyläkirkontie 6-10:ssä, missä minun vanhempanikin, ja jonka talon kuvan olen linkittänyt kansilehdelle http://www.dlc.fi/~mikolat
Ja samassa talossa asuu/asui (en ole varma nykytilanteesta) myös toinen herttoniemeläinen kansakoulunopettaja Irja(?) Vasko, sekä yllätys,yllätys meidän matematiikan opettajamme Otaniemestä: Harri Lonka (=Irma Longan veli. Irma Lonka opetti äidinkieltä Herttoniemen yhteiskoulussa Jounille ja Päiville)

terv Erkki