Reflac

Strömbergin ja TKK:n teknillisen fysiikan osaston tietokonetekniikan laboratorion yhteistyö oli 60-luvun lopulla vilkasta ja Strömberg 1000:n kehittelyn kannalta merkityksellistä.

Ensimmäiseksi se ilmeni tietokonetekniikan laboratorion oman tietokoneen, Reflacin, jatkokehityksenä.

Strömberg toimitti vuonna 1967..68 Reflaciin liukuvanpilkunaritmetiikkalaitteen. Siitä projektista syntyi ainakin 2 diplomityötä:

Ja aritmetiikkalaitteen käyttöönotto, eli siinä olleiden suunnittelu- ja rakennevirheiden etsintä paikan päällä Otaniemessä, oli Pekka Ridanpään "korkeakoulu" digitaalitekniikan saloihin. Pekka oli sittemmin henkilö, joka ensimmäiseksi ja viimeiseksi haluttiin paikalle, kun SELCO eli Strömberg 1000 oikutteli ja "softwaremiehet" tai "baby-sitterit" olivat vakuuttuneita, että vika ei ole ohjelmissa vaan itse koneessa.

Reflac oli myös merkittävä laite SELCO:n ohjelmistokehitykselle. SELCO:n ensimmäinen source-koodin kääntäjä oli ns. cross-assembler, jonka laati Reijo Majapuro. Sitä ajettiin Reflacissa. Assembler on tosin liian juhlallinen nimi tästä ohjelmasta, sillä se ei vielä tuntenut symbolisia osoitteita, vaan pelkästään konekäskyjen mnemoniset koodit. Myös ensimmäisen varsinaisen assembler kääntäjän kehittelyssä käytettiin sekä Reflacia, että Reflac-ympäristössä kasvanutta Heikki Kaskelmaa. Kuvitelkaapa itse tilannetta, että käsissä on kallis tietokone, jolle ei löydy minkäänlaista assembler-kääntäjää, lausekielen kääntäjistä puhumattakaan.

(Itse en koskaan ohjelmoinut suunnitellut tai käyttänyt Reflacia, joten em. tiedot voivat olla puutteellisia ja virheellisiä)

Elektroniikan laboratoriota Teknillisen Fysiikan osastolla johti siihen aikaan prof. Teuvo Kohonen (ks. juttu Hesarista 1.10.1999), mutta me tietokonetekniikan opiskelijat olimme kyllä enempi tekemisissä Matti Kilven kanssa, joka opetti tietokonetekniikkaa.

Tänä päivänä Reflac on Tekniikan museon tietokonetekniikan osaston toinen "vetonaula" Esko1:n rinnalla.

Ja tänään (18.4.2001) sain yllättävää postia Ilkka Karailalta