Uffe Ravnskov: KOLESTEROLI - ravintosi rasva ei aiheuta sydäninfarktia. Suom. Marja-Leena Närhi. Art House 1992.

KOLESTEROLIOJASTA HOITOALLIKKOON?

Suomalainen suositus

Suomen sisätautilääkäriyhdistys, Suomen kardiologiseura, Suomen sydäntautiliitto, Kunnallislääkäriyhdistys ja Suomen teollisuuslääketieteen yhdistys ovat asiantuntijatyöryhmän taustaorganisaatiot vuoden 1992 lopulla julkaistussa Suomen käytännön hoitolinjoihin vaikuttavassa suosituksessa "Hyperkolesterolemian ja muiden hyperlipidemioiden diagnostiikan ja hoidon suuntaviivat aikuisilla 1992". Se sijoittuu rasvahysteriavihaajan; ruotsalaisen kirurgin Uffe Ravnskovin vihollisten leiriin, koska se pitää ravintorasvojen, veren kolesterolipitoisuuden, verisuonten kovettumisen ja sydäninfaktin keskinäistä yhteyttä riittävästi todistettuna (harvennukset minun): "Seerumin kolesterolitason alentaminen lääkkeillä tai ruokavaliolla on johdonmukaisesti vähentänyt hoitokokeissa sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta ja sairastumisen väheneminen on ollut suhteessa seerumin kolesterolin pienenemiseen. Tämä on todettu sekä ravintomuutoksilla että lukuisilla erilaisilla lääkkeillä toteutetuissa hoitokokeissa ja on kiistaton sekä primaari- että sekundääripreventiotutkimuksissa.

Suositus pitää ihanteena alle 5 mmol/l kolesterolitasoa katsoen sepelvaltimotaudin vaaran lisääntyneen lievästi alueella 5-6.5, kohtalaisesti alueella 6.5-8.0, ja huomattavasti arvosta 8 ylöspäin. Lääkehoidon suositusraja kulkee suunnilleen arvon 6.5 tienoilla muista tekijöistä hieman riippuen. Toimenpiteiden kohteiden tärkeysjärjestys on suosituksen mukaan: jo sepelvaltimotautia/verisuonten kalkkeumaa sairastavat, yli kolesteroliarvon 8 omaavat, verenpainetauti- ja sokeritautipotilaat, näiden lähisukulaiset, nuorella iällä sepelvaltimo- tai muuhun valtimotautiin sairastuneiden lähisukulaiset.

Rasvaritari Ravnskov

Ravnskov pyrkii todistamaan, että jokin muu tekijä kuin kolesteroli lisää sydäninfarkteja. Hänen keskeisimpiä vastateesejään on: infarktipotilaiden ruokatottumukset eivät poikkea muiden tottumuksista, kuolleisuus vaihtelee eri maissa rajusti saman kolesteroliarvon omaavilla ihmisillä, monityydyttymättömät rasvat heikentävät koe-eläinten kasvua ja kiihottavat syövän kasvua, suuremman kolesteroliarvon omaavat vanhemmat naiset elävät kauemmin, yli 47-vuotiaat elävät yhtä kauan riippumatta siitä, onko heidän kolesteroliarvonsa suuri tai pieni.

Epidemiologiset tutkimukset voivat viitata tiettyyn sairauteen liittyviin ilmiöihin, mutta eivät silti osoita sen syytä, toteaa Ravnskov esittäen mm. kuinka Englannin TV-luvat ja infarktit ovat puolen vuosisadan aikana kasvaneet käsi kädessä, samoin Tukholman läänien kunnallisveron suuruus ja niiden asukkaiden sydäninfarktikuolleisuus. Lukuisat ovat myös hänen taulukkomuunnoksensa: hän osoittaa kuinka kolesteroliteorian puolustajat ovat valinneet vain omaan näkemykseensä sopivan datan. Kun lisädata sijoitetaan taulukkoon, se muuttuu jopa päinvastaiseksi. - Syyn a ja seurauksen b suruton sekoittaminen onkin lääketieteen tutkimuksen arkitodellisuutta. Vielä enemmän jätetään huomiotta tekijä x, joka saattaa aiheuttaa sekä a:n että b:n näiden ollen vain näennäissuhteissa toisiinsa.

Eläinkokeet Ravnskov kuittaa maagikko Houdinin sanoin "kaniinitemput ovat taattuja menestyksiä". Pohjois-Karjala-projektin tuloksille hän ei anna mitään arvoa, ja perustelee sen myös. Sen pohjalta tiedotusvälineissä kesällä 1988 riehunut Valion voimainosjupakka, jossa hän sijoittuu Valion puolelle kansanterveyslaitosta vastaan, lienee vielä monien muistissa.

Ravnskovin motiivit valita lääketieteen loputtomien aiheiden joukosta juuri kolesteroli silmätikukseen jää epäselväksi, mutta ainakin osasyynä näyttää olevan hänen omat potilaansa, joiden mielenrauhan hän on nähnyt pahasti järkkyvän kolesterolipelottelun takia. Niinpä hän iskee takaisin kaikin keinoin, marssittaapa muinaisia filosofejakin aina Mooseksesta saakka näkemyksiään puolustamaan. Hän kritisoi hajalle jokaisen kolesterolitutkimuksen ja esittää lukuisia muita, joissa kolesterolin hoitoon osallistuvia sairastui ja kuoli vertailuryhmää enemmän, ja osoittaa näiden kriteereiltään aivan yhtä hyvien tutkimusten saaneen paljon vähemmän julkisuutta kuin yleiseen mielipiteeseen sopivat tutkimukset.

Hänen tutkimussiteerauksia ja taulukoita tiukkuvan tekstinsä arvoa kuitenkin vähentää hänen kiihkeä ivallisuuteen ja halveksimiseen yltävä raivokas poleemisuutensa kolesterolihypoteesin kannattajia vastaan, jotka näyttäytyvät hänelle joko tyhminä tutkijoina tai raha- ja valtapiireihin sitoutuneina miltei salaliittolaismaisina ryhmittyminä. Hetkellinen hermojen menettäminen olisi ymmärrettävää, mutta tällaisen vahvan tunnelatauksen siirtyminen aina kirjaan asti sen joka sivulle ei enää ole. Ammattilaiset nousevat moisesta henkilökohtaisiin herjoihin asti menevästä aggressiivisesta tekstistä vain takajaloilleen, ja maallikot eivät puolestaan hyödy hänen todisteluistaan mitään, niin paljon pohjatietoja ne vaativat. Ainoat jotka hän saa puolelleen ovat mitä taisteluaseita tahansa hamuavat koululääketieteen vihaajat, joita on jo aivan tarpeeksi ilmankin häntä.

Tämä on vahinko, sillä hän kiinnittää terävästi huomionsa niihin äärimmäisen tavallisiin vääristymiin, joita lääketieteen piirissä on: naurettavia johtopäätöksiä mitättömän pienten ja vääristellysti valikoitujen aineistojen pohjalta, yksioikoisia kehäpäätelmiä, syyn ja seurauksen aivan alkeellisia analyyseja. -- Olen nähnyt kolesterolihysterian pahimpia vaiheita pääkallopaikalta Pohjois-Karjalassa rasvahysterian alkuaikoina. Jo tuolloin oli ilmeistä, että verenrasvatuijotus sisälsi hurmoksellisia piirteitä, vaan lääkkeet tekivät kauppansa ja kovin monet lääkäritkin uskoivat niihin kuin pukki sarviinsa.

Rukoilkaamme

Ravnskov on yksi signaali tieteen saunalyhdyn valokeilan himmeydestä todellisuuden loputtomassa yössä, heikommasta kuin potilaat ja useimmat lääkäritkin uskaltavat tunnustaa. Hän valitsee sata asiaan vaikuttavaa tekijää, hänen vastustajansa toiset sata, ja tuhat muuta jää vielä huomioonottamatta. Alussa mainitun suosituksen ilmaisu kiistattomista tutkimustuloksista on tämän kansainvälisen kiistelyn huomioonottaen vähintäänkin vääristelyä.

Rasvapolvirukoukset tulevat jatkumaan vielä kauan niin tiede- kuin maallikkopiireissä. Yhtenä sen signaalina voidaan julkaista esimerkiksi toimittaja Robert Kowalskin ratsastus vakiokikoilla kirjassaan ´Kolesteroli kuriin 8 viikossa´ (Otava 1990). Takakansi vetoaa tietysti Amerikan suurimpiin auktoriteetteihin kirjan yksisilmäisen julistuksen tueksi. Kowalski itse väittää törkeästi kauranlese- ja niasiinidieettinsä parantavan korkean iän saavuttamismahdollisuutta "suunnattomasti" lupaillen telttajulistustyyliin kaupanpäälle kaikkea mahdollista hyvää. Janne Huttunen Suomesta kirjoittaa siihen alkupuheen, joka liikuttavan naiivisti liittää yhteen kolesterolitason, terveyden ja pitkän iän ja levittää lääkärijumaliin joka ripsauksessa turvautumisen hysteriaa pahimpaan viikkolehtityyliin.

Kustannusyhtiö Art Housekin saa Ravnskovista vähän rasvarahaa, suomalainen taide kun ei sitä elätä. Arkkikyynikko Haavikkoa ei tämä taiteellinen rimanalitus pahemmin hätkäyttäne. Ravnskovin tavoin hänkin on aina hyökännyt valtaeliittiä kohden omalla alueellaan. Liekö tämä hänelle yksi tapa lyödä vaihtoehtokahveli rasvattomien takapuoleen, jotta vääntäisivät telttaämyriään hieman soukemmalle.

Tutkimukseen liittyy aina etuisuuskysymyksiä, ainakin psykologisia. Neutraalia tutkimusta ei olekaan. Jokainen tutkimusryhmä pyrkii varmistamaan itselleen jatkotoiminnan mahdollisuuden tavalla tai toisella - eikä tässä ole mitään outoa, kaikkihan me turvaa itsellemme ja leipää lapsillemme haluamme. Kolesterolilehmä tulee lypsämään rahaa, valtaa ja mainetta vielä monille - niin puolustajille kuin vastustajillekin ainakin yhden sukupolven verran, ennenkuin savu ehkä alkaa hälvetä taistelutantereelta ja nähdään missä synagoogassa "mitämäsanoin"-miehet ja takinkääntäjät silloin seisovat.