Divarien helmiä...

Hopealevy ja nuorisotalletustili

Kun menet osuuskassaan...
Kansikuva KS 687

Scandia KS 687, Scandia-Musiikki 1967
# kappale sävel/sanat/sovitus
A Siis eipä huolta... Kaarlo Kaartinen / Pasi Ilmari / Jaakko Salo
B Salainen hymy Johnny Liebkind / Pertti Reponen / Jaakko Salo

Muusikot:

Johnny Liebkind: laulu
Ulla ja Tiina: laulu (A)
Hootennanny Trio: laulu (A)
Jaakko Salon yhtye

johnny_finnvoxilla.jpg (51139 bytes)
Johnny Liebkind Finnvoxin puristamossa Pitäjänmäellä seuraamassa ennätyslevynsä valmistamista.


Siis eipä huolta

Nuorten osuuskassa,
sinne avaamassa
käyn mä tilin tietenkin.
Valtiokin auttaa osuuskassan kautta,
arvonnan myös järjestää.

Siis eipä huolta,
kun osuuskassaan
palkkiotilin käyn avamaan.
Säästän mukavasti palkinnoille asti,
nuorisotili lainankin mä saan.
-Pasi Ilmari-


KS 687 takakansi
.

HOPEOITU HYMYPOIKA

Kultalevyjä jaettiin vielä 60-luvulla harvakseltaan, platinaa ei lainkaan. Kultalevyyn vaadittiin tuolloin 30000 levyn myynti. Kuitenkin erästä singleä valmistettiin peräti 50000 kappaletta, eikä siitä silti jäänyt yhtään kappaletta pölyttymään levy-yhtiön varastoon. Kyseessä oli Johnnyn single Siis eipä huolta/Salainen hymy. Kultalevyä tuosta julkaisusta ei kuitenkaan myönnetty, sillä levyä ei myyty lainkaan. Mainosyhtymä Oy teetätti nimittäin levyn Osuuskassojen Keskus Oy:n tilauksesta ja osuuskassat jakoivat levyä nuorisosäästäjille. Levyn valmistuksesta huolehtinut Scandia-Musiikki oli kuitenkin perin tyytyväinen saamastaan tilauksesta ja teetätti sen kunniaksi Johnnylle suurkaupan kunniaksi hopealevyn.

Levyn a-puolena on osuuskassan nuorisotalletustilin mainosbiisi Siis eipä huolta. Sen on runoillut nimimerkki Pasi Ilmari, jonka oikeasta nimestä minulla ei ole tietoa. Sanoittaja oli Ilmeisesti levyä puuhanneen mainostoimiston väkeä. Muita tekstejä ei kyseisen nimimerkin nimissä ole julkaistu. Ihan kohtuullisen melodian on kirjoittanut Kaarlo Kaartinen. Johnnyn lisäksi levyllä laulavat tyttöduo Ulla ja Tiina, laulavat kaksoset Porvoosta, sekä suosittu folk-yhtye Hootenanny trio eli Juhani Joutsenniemi, Pertti Reponen ja Keijo Räikkönen. Trio ilmeisesti myös soittaa taustalla. Ainakin Reposen banjo on kuultavissa trion laulaessa biisin toisen värssyn. Muista muusikoista ei ole varmaa tietoa. Jaakko Salo soittanee pianoa ja b-puolella urkuja. Muut muusikot lienevät Scandian vakiokaartia. Äänityksen on tehnyt Jouko Ahera Scandian studiolla Kulttuuritalolla.

Kääntöpuolelta löytyy Johnnyn oma sävellys ja Pertsa Reposen sanoitus Salainen hymy. Johnnyhän oli siitä erikoinen 60-luvun artisti, että hän teki myös itse biisejä ja lisäksi sovitti niitä. Johnnyn itsensä lisäksi hänen laulujaan ovat levyttäneet ainakin The Sounds, Ann-Christine ja Eero ja Jussi & The Boys. Salaisen hymyn hän levytti ensimäisen kerran jo vuonna 1964 itse tekemällään englannin kielisellä tekstillä nimellä I Have Found A Friend (Scandia KS 530). Biisi on sen aikaiseksi pop-ralliksi varsin hyvä. Johnny laulaa biisin uskomattoman hyvin ja Jaakko Salo osoittautuu jälleen mainioksi pop-iskelmien sovittajaksi. Mielestäni aivan Johnnyn levytysten parhaimmistoa. Biisi sopisi todella hyvin myös Agentsien ohjelmistoon, voin jo kuvitella mielessäni Pulliaisen kitaran vongahtelut.

Kumpaakaan singlen kappaleista ei havaintojeni mukaan ole julkaistu millään albumilla. A-puolen osalta se ei tietysti ole mikään ihme. Salaisen hymyn sen sijaan olisi luullut tulleen julki, jollakin monista Johnny-kokoelmista. Tuo englannin kielinen versio tosin on julkaistu 1979 ilmestyneellä Johnny Story albumilla (Scandia SLP 914).

Esko Lehtosen ansiokkaassa Suomalaisen rockin tietosanakirjassa (Fanzine Oy 1983) on tämän levyn kohdalla pieni moka. Lehtonen toteaa kirjassaan "...tämä oli Johnnyn suurin levymenestys, josta hän sai ainoan kultalevynsä". Todellisuudessa Johnny ei siis saanut ainuttakaan kultalevyä.

Johnny teki samana vuonna toisenkin mainoslevyn. Se oli Iskelmä-lehden tilauksesta tehty single (Scandia SC 3022), jolla Johnny esitti kappaleen Pied Piper. Sinkun toiselle puolelle Johnnyn kova kilpakumppani Danny lauloi kappaleen Gringo's guitar (Hiljainen kitara). Levyn sai omakseen, kun keräsi 12 eri numeroista Iskelmä-lehdessä julkaistua levylahjalipuketta. Kamppanja ei Iskelmää sanottavammin auttanut, sillä vuoden 1967 lopussa lehti jouduttiin lopettamaan kannattamattomana.

Johnny levytti Pied Piperin myös suomeksi nimellä Pillipiipari (Scandia KS 688). Pillipiiparin A-puolella julkaistiin myös Salainen hymy kaupalliseen levitykseen. Tuota levyä ei sanottavammin myyty. Se ei ainakaan noussut Iskelmä lehden viralliselle Mitä Suomi soittaa -listalle, jolla noteerattiin kuukausittain 30 eniten myytyä sinkkua. Noin massiivisen ilmaisjakelun jälkeen vähäinen myynti ei tietysti ollut mikään ihme. Toisekseen Johnnyltä julkaistiin tuona vuonna ennätykselliset yhdeksän singleä ja vaikka hän olikin tuolloin huippusuosittu, eivät sentään aivan kaikki sinkut listolle asti yltäneet.


Muusikon uransa Johnny aloitt The Sounds yhtyeen rumpalina vuonna 1962. Scandia houkutteli Johnnyn myös laulamaan ja enimmäisen sinkun Hymyhuulet menestyksen innoittamana hän siirtyi rumpusatsin takaa solistiksi. Pian koko bändi siirtyi Fazerilta Scandialle ja soitti muutamia vuosia Johnnyn ja muidenkin artistien levyjen taustoja, vaikka lopettikin julkiset esiintymiset. Johnnystä kehkeytyi Scandian tallissa varsin suosittu artisti. Hän kilpaili tasapäisesti monia vuosia samaan talliin kuuluneen Dannyn kanssa erityisesti tyttöjen suosiosta. Hänen suosituimpia kappaleita olivat Hyvin menee kuitenkin, Tunti vain ja Hymyillen sekä 70-luvun alussa levytetyt Amarillo ja Ihana aamu.

Laulamisen ohessa Johnny luki itsensä kauppatieteen maisteriksi ja lopetti laulamisen kokonaan vuonna 1973 ilmestyneen Jonglööri (CBS S 65895) albumin jälkeen. Sen jälkeen hän on työskennellyt mm. Neste Oy:n ja STS pankin palveluksessa. 90-luvun alun taloussotkujen yhteydessä hän oli jonkin aikaa Suomen etsityimpiä henkilöitä. Lopulta hänet löydettiinkin Israelista ja monien vaiheiden jälkeen tuotiin Suomeen oikeuden eteen. 

Saammeko tarjota - ohuita siivuja riihikuivaa asiaa?


Sarjassamme "MITEN TULLAAN MILJONÄÄRIKSI"
esittelemme nuorisotalletustilin:

  1. Tarkista, että olet 15 vaan et 30 vuotta täyttänyt. Mikäli et ole vielä 15-vuotias, tutustu suoraan kohtaan "Miten markat tuplataan".
  2. Jos tulos on myönteinen, mene osuuskassaan. Kerro virkailijalle, että haluat avata nuorisotalletustilin.
  3. Kaiva taskustasi tai kukkarostasi 25 markkaa. Anna ne virkailijalle, hän tallettaa ne tilillesi ja antaa Sinulle pankkikirjan.
  4. Ensimmäinen edellytys tulla miljonääriksi on hoidettu.
  5. Toinen edellytys on se, että keräät yhteensä 8 kuukautena vuodessa nuo 25 markkaa ja talletat samalle tilille.
  6. NTT - tee sinunkaupat onnettaren kanssa, nosta peukalot pystyyn ja odota vuoden loputtua tapahtuvaa arvontaa. Parhaassa tapauksessa saat 30 000,-, mutta kyllä seuraavatkin palkinnot taskurahoista käyvät.

Mikäli haluat osallistua seuraavinakin vuosina arvontaan, et saa nostaa edellisiä talletuksia (8 x 25,-/vuosi) pois. Mutta voit jättää vuoden tai useampia "väliin". Tarkemmat ohjeet jatkamisesta saat osuuskassasta.

Sanoitko, että olet avannut nuorisotalletustilin jo muualla? Asia on korjattavissa. Keskustellaan siitä meillä, se riittää.

...Ja sarjassamme "MITEN MARKAT TUPLATAAN" esittelemme osuuskassan oman, jo 5 vuotta käytössä olleen nuorisotilin (kaikille alle 30-vuotiaille):

  1. Mene osuuskassaan ja pyydä virkailijaa avaamaan Sinulle nuorisotili.
    (Muilla rahalaitoksilla ei tätä nuorten tuplatiliä ole.)
  2. Talleta tilillesi kuinka paljon haluat ja milloin haluat.
    Jos tahdot välillä nostaa pois, saat tehdä senkin - nuorisotilioikeutesi säilyy.
  3. Kun olet säästänyt vähintään vuoden ajan ja toteat tarvitsevasi lisärahoitusta opiskelua, kodinperustamista tai omaa yritystä varten...
  4. - olet etuoikeutettu saamaan vähintään säästöjesi suuruisen lainan.

TÄMÄ ON OSUUSKASSAN NUORISOTILIETU

Johnny Liebkind

ENSIMMÄINEN PANKKITILINI

Kertakaikkisen vakuuttava tuo yllä oleva levykannen sisäosaan painettu mainos. Talleta rahasi meille, voit tarvittaessa saada ne käyttöösi, joko nostamalla rahat tililtäsi tai ottamalla säästöjäsi vastaavan summan lainana! Eihän tuota voinut vastustaa ja niinpä minäkin marssin paikalliseen Polvijärven Osuuskassaan avamaan nuorisotalletustilin itselleni. Taisi olla ensimmäisen kerta, kun kävin pankissa. Tämä tapahtui ilmeisesti loppuvuodesta 1967. Tilin avaamiselle vaaditun 15 vuoden ikärajan olin täyttänyt  marraskuussa. Avaustalletukseni oli muistaakseni tuo minimisumma 25 mk. Reiluna poikana avasin samalla tilin myös pikkusiskolleni Tuijalle. Hän oli vielä alle viidentoista, joten hänen tilinsä oli ilmeisesti tuo mainoksessa mainittu nuorisotili.

No ei nuo pankin mainoksen tiliehdot ilmeisesti vaikutusta minuun tehneet, mutta olihan samalla mahdollisuus voittaa peräti 30000 markkaa. Se oli silloiselle nuorukaiselle mahdottoman suuri summa. Isäni oli kuollut yllättäen edellisenä vuonna jättäen perinnöksi rakkaita muistoja ja jonkin verran velkaa. Kolmen siskoni kanssa olimme yksin mielisairaanhoitajana työskennelleen äitini elätettävänä. Pankit ja valtiovalta olivat huolestuneet nuorison rahankäytöstä ja säästämisen edistämiseksi lanseerattiin erityisen nuorisotalletustili. Valtio tuki asiaa rahoittamalla ainakin osittain säästäjien kesken arvottavat palkinnot. Tuon 30000 markan pääpalkinnon lisäksi jaettiin 10000, 5000, 1000 ja 100 markan lohdutuspalkinnot. Nuo palkinnot innostivat itseäni paljon enemmän kuin osuuskassan lisäbonuksena antama Johnnyn levy. En ollut mikään Johnnyn ihailija, eikä kotonani ollut levysoitintakaan. Jossain naapurissa tuota levyä käytiin kyllä kuuntelemassa, mutta aikaa myöten se hukkui jonnekin. Samoin kävi myös yllä mainitulle Iskelmä-lehdestä saadulle palkintolevylle.

Eräänä talvisena päivänä kuluvana vuonna 1999 kävin tapani mukaan ruokatunnilla tarkastamassa paikallisen Levy-Eskot putiikin käytettyjen levyjen hyllyn. Sieltähän se vastaan tuli tämäkin muistoja herättänyt sinkku. Levy oli lähes uuden veroisessa kunnossa kansineen kaikkineen. Ilmeisesti sekin oli päätynyt jollekin levysoitinta omistamattomalle nuorisotallettajalle ja nyt kaivettu esiin, jostain kätköstä ja kiikutettu puotiin. Kun hintaakaan ei ollut kahtakymmppiä enempää, ostin levyn talteen.

17.4.1999

Tiedoissa olevista puutteista ja virheistä pyydän ilmoittamaan sähköpostitse. Kaikki muukin palaute on tervetullutta.

Älä kopioi toisten tekemiä sivuja tai sivujen sisältämää materiaalia. Älä siis tätäkään sivua. Jos sivuni kiinnostaa sinua, voit kopioimisen sijasta vapaasti linkittää tämän sivukokonaisuuden pääsivun.
-- Kaikki oikeudet pidätetään --
Etusivulle Edelliselle sivulle © 1998 Raimo Öystilä Sivun alkuun