Pertti Pakkanen
Järvenpää, Finland
Sivu päivitetty-- 12.9.2005 --Page updated
Loistokaapuyökkönen

Noctuidae

Cuculliinae

Cucullia argentea (Hufnagel, 1766)

Elintavat
Laji elää kuivilla ja lämpimillä hiekkakentillä, hiekkavalleilla (esim. vanhat linnoitukset),
sekä teiden penkereillä. Valitettavasti nykyisin uusien teiden leveät hiekkaluiskat peitetään
usein mullalla kasvamaan nurmikkoa.
Toukka elää vain ketomarunalla, Artemisia campestris, ja koteloituu hiekan sisään
hyvin tiiviiseen ja kovaan kotelokoppaan. Kotelo talvehtii. Aikuinen lentää heinäkuussa
ja elokuun alussa.
Perhosen löytää helpoimmin toukkana, vaikka toukka erehdyttävästi muistuttaakin
ravintokasvinsa kukintoa. Aikuisen perhosen saa helpoimmin kukilta (esim. horsma).
Valolle laji, kuten muutkin Cucullia -lajit, tulee huonosti.

Ensimmäinen maininta Suomesta
The first note from Finland
Havainto: 18.7.1919, V: Bromarf Kadermo, 1 m, Å.Fabricius leg.
Suullinen: Olof FABRICIUS 7.2.1920 Societas pro Fauna et Flora Fennican kokouksessa.
Kirjallisuus: 1921 MEDDELANDEN AF SOCIETAS PRO FAUNA ET FLORA FENNICA 46:65.

Maakuntien ensihavainnot
The first records of the Finnish provinces
leg.
1919.07.18VBromarf KadermoÅ.Fabricius
1923.07.26UHelsinkiB.Wasastjerna
1950 (e larva)EKHaminaJ.Kaisila
2001.07.01-31ESLappeenranta [667:56]T.Rönkä & P.Sundell

Suomen ympäristöministeriön uhanalaisuusluokitus:
1986: silmälläpidettävä
1992: silmälläpidettävä
2000: vaarantunut
Havaintopaikat ennen vuotta 1998
(Huldén et.al. 2000)
Vaikka etelärannikolla on useita
havaintopaikkoja, niin vakituisesti
perhosta tavattiin vain
parista - kolmesta paikasta

Lajin nykytilanne
Viime vuosina sisämaan ketomaruna, Artemisia campestris, -kasvustoja on tutkittu ahkerasti, mikä
on tuonut uutta tietoa Cucullia argentea'n levinneisyydestä. Vuonna 2002 laji ilmoitettiin Järvenpäästä.
Tänä vuonna (2005) toukkia on löytynyt Tuusulasta, Hyvinkäältä, Riihimäeltä (EH:lle uusi laji, P.Pakkanen vid.),
Lahden seudulta sekä Kouvolasta (G.Nordenswan & P.Pakkanen).
Onko laji levinnyt voimakkaasti nyt viimeisten lämpimien kesien aikana vai onko laji elänyt jo pitkään
sisämaassa, mutta vasta nyt marunapaikkojen ahkeramman tutkimisen myötä tullut esille ??
Etelä-rannikolla Helsingistä Haminaan toukkia on ollut normaalia runsaammin ja myös paikoissa, joista lajia
ei ole aikaisemmin ilmoitettu.

Kirjallisuus
  • HULDÉN Larry (ed.), ALBRECHT Anders, ITÄMIES Juhani, MALINEN Pekka & WETTENHOVI Jorma 2000:
    Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura ja Luonnontieteellinen keskusmuseo. - Viestipaino, Helsinki. 328 ss.
Arkisto:
  • Suomen Perhostutkijain Seuran arkisto.
  • Jorma Wettenhovi arkisto.


<---takaisin etusivulle ______ back to front page --->